lauantai 6. kesäkuuta 2009

Reissu Espoon Iso-Vasikkasaareen






Aluksi oli tarkoitus lähteä suurella porukalla ja kahdella veneellä yöksi jonkin saaren rantaan, mutta kylmä ilma ja sadekuurot verottivat porukkaa niin paljon, että päädyimme lähtemään Eliaksen kanssa heidän veneellään kahdestaan.
Elias oli aiemmin ehdottanut Espoon Haukiladen ja Suomenojan edustalla olevaa Iso-Vasikkasaarta. Kohde vaikutti karttojen perusteella sopivalta ja suuntasimme sinne. Matkasimme koneella Merituulian uuden karttaplotterin avustamana leudossa tuulessa väylämerkkejä seuraten kohti Espoota. Kumpikaan ei aiemmin ollut ollut omalla veneellä Espoon saaristossa, joten matkasimme rauhallisesti pinnan alla piileviä kiviä väistellen.
Olimme jo hetken aikaa seuranneet muutaman kilpaveneen matkaa ja Haukilahden edustalla meille selvisi, että Volvo(Espoo) Suursaari Race oli käynnistymässä. Seurasimme mielenkinnolla kun todennäköisesti yli sata pienempää ja suurempaa purjevenettä valmistautui lähtöön.
Saareen saavuimme ilta kymmenen jälkeen ja sytytimme välittömästi nuotion ruoan valmistamiseksi. Iso-Vasikkasaareen on jokunen vuosi sitten rakennettu uusi erinomainen laituri saaren eteläkärjen länsipuolelle. Saimme viimeisen laituri-poijupaikan, muiden paikkojen ollessa niinkin vaatimattomien veneiden kuin Swanin ja Princessin varaamina, Merituulia oli siis kaltaistensa joukossa :)
Vietimme illan läheisessä keittokatoksessa nuotion lämmittäessä mukavasti. Yöpuulle siirryttäessä joimme vielä ilta teet ja käynnistimme Wallaksen. Nukuin kuin tukki ja aamulla kun heräsimme oli veneessä mukavat 22 astetta lämmintä. Wallas 1300 toimii Merituulian kokoisessa veneessä aivan loistavasti. Omaan veneeseeni se on hieman suuri eikä pienempiä oikein ole tarjolla. Onneksi vene lämpiää kaasuliedellä nopeasti, mutta aamuisin on joskus ollut aika kylmä.
Seuraavana päivänä tutustuimme saareen kiertämälle sen kävellen. Piipahdimme myös näkötornissa, josta avautuikin hieno maisema Espoon saaristoon. Päivään sisältyi myös jännitystä kun pääsimme läheltä seuraamaan uudenmaan meripelastusseurojen yhteisharjoitusta.
Paluumatkalla Elias ihmetteli kahta lintua, jotka istuivat kivellä ja pitivät jatkuvasti siipiään koholla. Pian huomasimme ettei kyseessä olleetkaan linnut vaan kaksi hirveä uimassa lahden poikki korvat pystyssä. Elias varmisti meripelastukselta tarvitseeko meidän olla huolissaan hirvien jaksamisesta, mutta he vakuuttivat hirvien uivan usein hyvinkin pitkiä matkoja ja kehoittivat meitä olemasta häiritsemättä eläimiä tarpeettomasti. Ehdin saada yhden huonon kuvan uivista hirvistä, ennen kuin kännykästäni loppui akku... tyypillistä.

Kaiken kaikkiaan erinomainen reissu. Iso-Vasikkasaareen tulemme varmasti tekemään reissuja jatkossakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti